Siirry sisältöön Siirry chattiin
Korkorahastot osaksi yrityksen kassanhallintaa

Korkorahastot osaksi yrityksen kassanhallintaa

Keskiviikko 26. maaliskuuta 2025 Yritysasiakkaat

Euroalueen lyhyet markkinakorot laskivat selvästi viime vuonna, ja markkinat hinnoittelevat laskun jatkuvan myös kuluvan vuoden aikana. Talletuskorot ovat laskeneet euriborien vanavedessä. Korkorahastojen odotettu tuotto on myös laskenut, mutta hitaammin kuin talletusten.  Näin ollen korkorahastojen mielekkyys talletuksiin verrattuna on kasvanut. Myös hajautus ja päivittäinen likviditeetti ovat korkorahastojen tuomia lisähyötyjä. 

Yrityksellä on monia vaihtoehtoja sijoittaa mahdollisia kassapuskureita, joista talletukset lienevät yleisin. Määräaikaistalletuksen paras puoli on varmuus tuoton määrästä, mutta toisaalta rahat ovat kiinni ennalta määrätyn ajan. Jos talletus joudutaan purkamaan etuajassa, sanktiona voi olla matalampi tuotto (esim. menetetty korko ja/tai purkukustannus). Lyhyen koron rahastoissa tuotto toki vaihtelee päivittäin, mutta myös likviditeetti on päivittäistä, eli sijoitettu pääoma maksetaan takaisin päivän varoitusajalla, jos yritys niin haluaa.  

Hajautusta ja lisätuottomahdollisuuksia 

Kun talletuksen tekee vakavaraiseen rahoituslaitokseen, sijoituksen luottoriski on hyvin pieni. Korkorahastoihin sijoitettaessa riskienhallinta perustuu laajaan hajautukseen. 

”Korkorahastoissa, jotka sijoittavat pääosin hyvän luottoluokituksen (ns. investment grade) yrityslainoihin, sama sijoitus tehdään hajautetusti jopa sataan eri yritykseen ja luottolaitokseen. Näin ollen luottoriski on matala ja hyvin hajautettu, mutta silti sijoituksille maksetaan yleensä kilpailukykyinen lisätuotto, jolloin rahastosijoituksen tuotto-odotus on yleensä selvästi talletusta korkeampi”, korkorahastojen salkunhoitaja Jonne Sandström toteaa. 

Tuottoero talletusten ja rahaston välillä vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Korkotaso ehtii yleensä muuttua talletusaikana. Laskevien korkojen aikaan määräaikaistalletuksen tuotto on siten talletusta uusittaessa matalampi. Sama logiikka pätee Sandströmin mukaan lyhyen koron rahastoon, eli rahaston tuotto-odotus laskee korotasojen laskiessa, mutta pääsääntöisesti hitaammin kuin talletusten.

Yrityslainojen hinnat nousevat korkotason pudotessa, mikä tarjoaa talletuksista poiketen rahaston osuudenomistajille mahdollisuuden lisätuottoon.

”Toisaalta yrityslainojen hinnat nousevat korkotason pudotessa, mikä tarjoaa talletuksista poiketen rahaston osuudenomistajille mahdollisuuden lisätuottoon.”  

Korkotasojen noustessa talletus pääsee nousevaan korkoon kiinni vasta, kun se uusitaan. Lyhyen koron rahastossa korkojen nousu voi vetää tuoton lyhyellä aikavälillä pakkaselle, mutta kyseisten rahastojen korkoriski duraatiolla mitattuna on yleensä sen verran lyhyt, että tuotto korjaantuu pitkällä aikavälillä.  

”Tällä hetkellä esimerkiksi prosenttiyksikön korkotason nousun jälkeenkin Aktia Lyhyt korko -rahaston tuotto olisi selvästi positiivinen vuoden sijoitushorisontilla, vaikka korot siis olisivatkin nousseet huomattavasti tänä aikana”, Sandström muistuttaa.  

Suositeltu sijoitusaika lyhyen koron rahastolle on yleensä vähintään puoli vuotta, mielellään vuosi, korkojen ja riskilisien heilunnasta johtuen. Jos sijoitus tehdään pitkän koron rahastoon, sijoitusajan tulisi olla vieläkin pidempi. 

Aktia Lyhyt yrityskorko, tuotto eräpäivään ennen kustannuksia (eng. YTM = yield-to-maturity).  

Varaa oheisesta kalenterista helposti aika etätapaamiseen asiantuntijamme kanssa. Päivitetään yhdessä yrityksenne kassanhallinnan käytännöt niin, että saatte niistä parhaan hyödyn nykyisessä markkinatilanteessa. 

Varaa etätapaaminen

Tämä on mainos. Tämä ei ole Aktia Pankki Oyj:n antama yksilöllinen suositus asiakkaalle. Aktia Pankki Oyj ei vastaa asiakkaan sijoitustoiminnan tuloksesta. Asiakkaan tuleva sijoitustoiminnan tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua rahoitusvälineen ominaisuuksiin, kuluihin ja riskeihin, jotka ilmenevät esimerkiksi sijoitusrahaston avaintietoasiakirjasta.