Siirtymäsäännösten käyttö ja raportti vakavaraisuudesta

Aktia Henkivakuutus Oy (jatkossa ”yhtiö”, ”henkiyhtiö” tai Aktia Henkivakuutus) on vakavarainen suomalainen henkivakuutusyhtiö, jolla on pitkä ja vankka kokemus henkivakuuttamisesta Suomessa. Vakuutuskannassa on noin 85 000 yksityis- ja yritysasiakkaiden ottamaa vakuutusta ja yhtiöllä on useita yhteistyökumppaneita finanssialalla. Yhtiön palveluksessa on noin 69 henkilöä. Aktia Henkivakuutus on Aktia Pankki Oyj:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö ja osa Aktia-konsernia.

Vuosi 2023 oli yhtiölle hyvä vuosi. Maksutulo kehittyi positiivisesti viime vuodesta ja riskivakuutuksen uusmyynti kasvoi viidettä vuotta peräkkäin. Yhtiön vuoden 2023 tilinpäätös (FAS) osoittaa 10,7 miljoonan euron tuloksen (2022: 6,7 miljoonan euron tappion). Parannus johtuu pääosin yhtiön tekemistä korkosuojista, jotka rasittivat vuoden 2022 tulosta, kun korkotaso nousi. Yhtiön operatiivinen kannattavuus oli kuitenkin hyvällä tasolla, ja sen liikekustannussuhde oli 111,3 % (106,8 %). Liikekustannussuhde nousi kasvaneen vakuutusmyynnin myötä, kun sekä palkkiokustannukset että henkilöstökustannukset nousivat. Riskivakuutusten vahinkosuhde oli hyvällä tasolla, 57 % (56 %). Yhtiön sijoitusten tuotto oli markkina-arvoin laskettuna 5,4 % (-10,2 %) vuonna 2023.

Yhtiö otti käyttöön uuden IFRS 17 -standardin. Uusi standardi, jolla on samanlaisia piirteitä kuin Solvenssi II -kehikolla, aiheutti paljon lisätyötä yhtiön aktuaareille. Käyttöönotto onnistui ilman isompia ongelmia, ja yhtiö laskee kuukausittain standardin mukaisen tuloksen osana Aktia-konsernin tulosta. Standardin mukaan yhtiön vakuutusvelka arvostetaan markkina-arvoilla, jotka suojataan osittain johdannaisilla. Nämä suojaukset aiheuttavat tulosheilunta FAS-tuloksessa.

Liiketoiminnan kehittäminen jatkui strategian mukaisesti. Sairaskuluvakuutuskannan irtisanomisprojekti on jatkunut suunnitellusti. Tulosvaikutus sairaskuluvakuutusten luopumisesta odotetaan olevan marginaalinen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Riskimaksutulo on kehittynyt positiivisesti hyvän uusmyynnin ansiosta ja yhtiö odottaa vahinkosuhteen paranevan hieman, kun kaikki sairaskuluvakuutukset on irtisanottu/ovat päättyneet. Sijoitussidonnainen kanta on kasvanut sekä hyvän maksutulon että suotuisisten markkinaolosuhteiden takia. Kilpailutilanteen kiristymisen vuoksi yhtiön ansainnan odotetaan kuitenkin pysyvän samalla tasolla.

Yhtiö panosti voimakkaasti perusjärjestelmien uudistamiseen tähtäävään projektiin. Kesäkuussa allekirjoitettiin sopimus uudesta vakuutuksenhoitojärjestelmästä suuren kansainvälisen järjestelmätoimittajan Sapiensin kanssa. Uusi järjestelmä korvaa yhtiön kaksi nykyistä vakuutustenhoitojärjestelmää. Projektin odotetaan kestävän useita vuosia ja se on yhtiön historian suurin projekti. Vuoden aikana hiottiin myös asiakasprosesseja sekä päivitettiin ja uusittiin erilaisia asiakaspalveluun liittyviä järjestelmiä.

Yhtiön johtoryhmässä tapahtui yksi henkilövaihdos keväällä 2023. Yhtiön hallintojärjestelmää, sisältäen muun muassa johtoryhmän jäsenten tehtävät, vastuut ja kokouskäytännöt, on tarkennettu raportointikauden aikana.

Yhtiön hallitukseen valittiin viides jäsen, Pekka Hietala, joka aloitti tehtävässä 1.9.2023.

Aktia Henkivakuutuksen riskinottohalukkuus määritellään yhtiön oman edun mukaisesti, mutta siten, että se vastaa myös Aktia-konsernin kokonaisriskinottohalukkuutta konsernin muiden yhtiöiden riskit huomioiden. Lähtökohta on pääomapuskurin pitäminen riittävän suurena, jotta se täyttää kaikissa tilanteissa vakavaraisuusmääräysten asettamat vaatimukset. Sekä Aktia Henkivakuutuksen että Aktia-konsernin tulee selviytyä tiukemmista pääoma- ja viranomaisvaateista kiristyvässä markkinatilanteessa.

Konsernin strategisten tavoitteiden perusteella tiettyjä riskienhallinnan toimia on tehostettu siltä osin, kun strategian muutokset voivat altistaa yhtiön riskeille, joita ei aiemmin ole esiintynyt. Syynä tähän on se, että sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden sijoituskohdevalikoimaa on laajennettu epälikvideihin ja aiempaa monimutkaisempiin sijoituskohteisiin. Yhtiöön kohdistuvien riskien ei tältä osin odoteta kasvavan, mutta asia on otettava huomioon riskien hallinnassa.

Yhtiön oman sijoitussalkun osalta markkinariskejä ei ole aktiivisesti kasvatettu. Kiinteistösijoitusten paino käyvin arvoin kasvoi yhtiölainojen takaisinmaksun ja aiemmin tehtyihin sitoumuksiin liittyvien pääomakutsujen vuoksi, mutta muilta osin sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio säilyivät lähes muuttumattomina. Yhtiö on aktiivisesti selvittänyt mahdollisuuksia irtautua suurista yksittäistä sijoituksista tarkoituksenaan ennaltaehkäistä riskikeskittymien muodostumista korkosidonnaisen vastuuvelan katteena olevan sijoitussalkun pienentyessä.

Vakuutustuotteiden osalta yhtiö keskittyy edelleen sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden lisäksi kannattaviin riskivakuutustuotteisiin. Riskienhallintaa näiden tuotteiden tarjoamisessa on parannettu esimerkiksi kohderyhmäkeskittymien osalta. Yhtiö on vuoden 2023 aikana tarkastanut riskienhallintaprosessejaan ja arvioinut niiden riittävyyttä ulkopuoliseen palveluntarjoajaan tukeutuen. Hanke riskienhallinnan kehittämiseksi jatkuu vuonna 2024.

Yhtiön virallinen tilinpäätös tehdään FAS-säännösten mukaisesti. Aktia-konsernin tilinpäätös tehdään noudattaen IFRS-tilinpäätösperiaatteita, ja IFRS-korjattuja arvoja käytetään lähtökohtana vakavaraisuustarkoitusta varten tehtävässä arvostuksessa.

Salkuissa olevat varat arvioidaan vakavaraisuustarkoitusta varten best effort -periaatteen mukaisesti mahdollisimman lähellä olevaan markkina-arvoon, joka saadaan aktiivisilta ja likvideiltä markkinoilta. Tiettyjen omaisuusluokkien osalta tämä ei ole mahdollista, joten esimerkiksi pääomasijoitukset, kiinteistörahastot ja suoraan omistetut kiinteistöt arvostetaan vaihtoehtoisten menetelmien avulla.

Vakuutustekninen vastuuvelka arvostetaan vakavaraisuustarkoitusta varten markkina-arvoon, joka vastaa määrää, jolla velvoitteet ovat siirrettävissä toiselle vakuutusyhtiölle. Määrä lasketaan parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana. Paras estimaatti vastaa vakuutussitoumuksista syntyvien arvioitujen tulevien kassavirtojen diskontattua nykyarvoa ottaen huomioon sopimusrajat sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Kassavirtojen diskonttaukseen käytetään EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen) julkaisemia riskittömiä korkoja. Korkosidonnaisten vakuutusten parhaan estimaatin osalta sovelletaan riskitöntä peruskorkoa lisättynä EIOPA:n julkaisemalla volatiliteettikorjauksella, jolla pyritään vähentämään luottoriskimarginaalin heilahtelusta aiheutunutta ylimääräistä volatiliteettia vakavaraisuuspääoman määrässä. Osaan vakuutuskannasta sovelletaan lisäksi vakuutusteknistä vastuuvelkaa koskevaa siirtymäsäännöstä.

Vakuutussopimusten kassavirta-arvioiden osalta yhtiö tarkensi vuoden 2023 aikana muutamia laskentamalleja tai niiden oletuksia. Tärkeimmät muutokset liittyivät kuluoletuksiin sekä takaisinostoihin, eläkeajan siirtämiseen ja kuolevuuteen liittyviin malleihin. Laskentaan tehdyt muutokset kasvattivat kokonaisuutena vakavaraisuuslaskennan mukaista vastuuvelkaa ja nostivat pääomavaatimuksia.

Yhtiön oma varallisuus oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 184,8 (194,6) miljoonaa euroa, ja se muodostui kokonaisuudessaan perusvarallisuudesta. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen (SCR) täyttämiseksi hyväksyttävä oma perusvarallisuus oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 180,1 (183,2) miljoonaa euroa, SCR-vaatimus oli 93,9 (75,2) miljoonaa euroa, eli niiden suhde oli 192 % (243 %). Vähimmäispääomavaatimuksen (MCR) täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 137,8 (149,9) miljoonaa euroa, MCR oli 23,5 (21,8) miljoonaa euroa, eli niiden suhde oli 585 % (688 %). Pääomavaatimusten (sekä SCR että MCR) täyttämiseksi hyväksyttävän varallisuuden osalta 133,1 (145,6) miljoonaa euroa oli luokan 1 varallisuutta, ja loput luokan 2 varallisuutta.

Yhtiöllä on Finanssivalvonnan lupa tehdä vähennyksiä vakuutusteknisestä vastuuvelasta siirtymäkauden ajan. Vuoden 2023 lopussa siirtymäsäännöksen soveltaminen lisäsi yhtiön omaa varallisuutta 31,9 (35,5) miljoonaa euroa. Vaikutus pienenee vuosittain lineaarisesti, ja vuoden 2032 alusta se on nolla. Ellei siirtymäsäännöstä sovellettaisi, hyväksyttävän oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde olisi vuodenvaihteessa ollut 149 % (181 %) ja hyväksyttävän oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde olisi ollut 417 % (496 %). Siirtymäsäännöksen vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen kuvataan tarkemmin luvussa E.

Oman varallisuuden pieneneminen vuoden aikana johtuu osin varojen ja vakuutusteknisen vastuuvelan markkina-arvon muutoksesta ja osin laskentaan tehdyistä muutoksista, sekä osinkojen maksusta. SCR-vaateen nousun syyt ovat moninaiset, ja niitä avataan tarkemmin osioissa C ja E.

Yhtiön strategian mukaisesti tavoitteena on maksaa vuosittain 60–80 % IFRS-tuloksesta osinkona, kuitenkin niin, että pääomavaateet täyttyvät. Strategiakauden 2025 sisäiset tavoitetasot pääoman turvaavalle kattavuudelle ovat 150–200 % ilman siirtymäsääntöjä sekä 175–200 % siirtymäsäännöt huomioiden.