Aktian talousennuste: Taloudessa useita heikkoja valonpilkahduksia – ilman viennin merkittävää kasvua ne myös jäänevät pilkahduksiksi
Aktian pääekonomistin Lasse Corinin mukaan monet pienet signaalit kertovat talouden suhdanteen kääntymisestä parempaan. Vaikka yleisvire on hivenen positiivinen, tilanteen paraneminen on vain seurausta suhdanteen muutoksesta. Suomen kansainvälisessä kilpailukyvyssä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, vaan kasvu nojaa edelleen liikaa kulutuksen ja rakentamisen kasvuun.
Aktian tänään julkaisemassa talousennusteessa pääekonomisti Lasse Corin ennustaa Suomen ensi vuoden talouskasvuksi 1,7 prosenttia. Vuonna 2026 kasvu yltää 1,5 prosenttiin.
Suomen talouden tilanne on muuttunut myönteisemmäksi edellisestä ennusteestamme. Kuluttajaluottamus on vahvistunut, palkansaajien ostovoima paranee ja asuntojen hinnoissa on orastavaa kasvua. Myönteisempi suhdanne tukee investointien kasvua, mutta merkittävää rakenteellista muutosta investointiympäristössä ei Corinin mukaan ole tapahtunut. Rakennusinvestointien kasvusta on kuitenkin orastavia viitteitä. Toinen valopilkku on kone- ja laiteinvestointien kasvu.
Myös suomalaisten pankkien myöntämien yrityslainojen kokonaismäärä on kasvanut vuositasolla koko kuluvan vuoden ajan. Kasvu on toki vielä vaisua, mutta se antaa lupaavia merkkejä yritystoiminnan ja sitä kautta toivottavasti myös investointien piristymisestä.
Vientivetoisuudessa Suomi jää muiden Pohjoismaiden jalkoihin
Odotamme Suomen viennin kasvavan hieman tulevina vuosina. Ensi vuonna kasvu on 3,5 prosenttia ja vuonna 2026 2,4 prosenttia. Kyselyissä vientiyritysten tilauskanta on jonkin verran parempi, mutta vielä kaukana pirteän kasvun ajoista. Ripeämpi kasvu olisi tervetullut, sillä Suomen vaihtotase on edelleen alijäämäinen.
”Suomessa ei tehdä tarpeeksi uusia investointeja, jotka parantaisivat maamme vientimahdollisuuksia. Vaikka vientimme kasvaa, kehitys on suhdanneriippuvaista eikä niinkään investointien tai kilpailukyvyn merkittävän vahvistumisen seurausta”, Corin toteaa.
Suomi tunnetaan avoimena ja vientivetoisena maana. Pohjoismaisessa vertailussa tämä ei aivan pidä paikkaansa, sillä Suomen vientisektori on talouteen suhteutettuna Pohjoismaiden pienin. Suomi eroaa muista Pohjoismaista myös siinä, että ostamme ulkomailta enemmän kuin sinne myymme.
”Suomessa tilanne oli hyvä vielä vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen tuonti on ollut enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti vientiä suurempaa. Puheet Suomen kilpailukykyhaasteista konkretisoituvat juuri tähän. Vienti on nykytilassa liian pientä tukeakseen merkittävästi talouskasvua”, Corin muistuttaa.
Kuluttajat näkevät valoa tunnelin päässä
Palkansaajien ostovoima ei ole vielä saavuttanut vuoden 2021 huipputasoa, mutta kuluttajahintojen nousun hidastuminen yhdistettynä lähitulevaisuuden palkankorotuksiin on vahvistanut ostovoimaa. Tämä tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Ostovoimaa vahvistaa luonnollisesti myös korkotason lasku.
Talouskuvan paraneminen näkyy jo kuluttajaluottamuksessa. Kuluttajien usko oman taloutensa lähitulevaisuuden kehitykseen on voimistunut merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana.
Myös kotitalouksien talletustilanne on kääntynyt kohti parempaa. Kaikkien suomalaisten kotitalouksien talletuskannan vuosikasvu on tällä hetkellä nollan tuntumassa, kun vielä viime vuonna kannan vuosikasvu oli heikoimmillaan -3,9 prosenttia. Talletuskannan kasvu tukee luottamusta.
Työmarkkinoiden tilanne on heikentynyt, mutta rakentamisesta toivotaan vetoapua
Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7,6 prosenttiin, mutta laskee ensi vuonna 7,3 prosenttiin ja vuonna 2026 7,1 prosenttiin.
Kuluva vuosi on ollut työmarkkinoiden näkökulmasta kaksijakoinen. Työttömyysaste on noussut kuukausitasolla, mutta samalla yritysten työllistämishalut näyttäisivät parantuneen. Kesäkuussa jokaista avointa työpaikkaa kohden oli keskimäärin 11,5 työtöntä työnhakijaa, kun viime vuoden vastaava luku oli 5. Avoimien työpaikkojen määrä laski kesäkuussa 25 000:een, joka on heikoin taso kymmeneen vuoteen.
Yksi merkittävä toimiala, jossa odotamme tilanteen paranevan, on rakentaminen.
”Kokonaisuutena työttömyysaste pysyy kuitenkin selvästi korkeampana kuin vuonna 2022. Työttömyysasteen ripeämpi aleneminen edellyttäisi selvästi nopeampaa talouskasvua”, Corin toteaa.
Lue ennuste kokonaisuudessaan tästä.
Videolla Lasse Corin kertoo, miten meillä Suomessa menee ja miten Suomi saadaan nousuun. Videon toistaminen vaatii sivuston kaikkien evästeiden hyväksymisen.