Sijoitusmarkkinat toimivat aiempaa paremmin
Makrotalouden teemat ovat kääntyneet päälaelleen lyhyessä ajassa.
Sijoitusmarkkinoiden luonne ja keskeiset tuottoajurit ovat muuttuneet merkittävästi lyhyessä ajassa. Vuoden 2023 alusta on kuljettu pitkä matka. Tuolloin sijoittajien suurimpina pelkoina olivat voimakkaasti kiihtyvä inflaatio, yliaggressiiviset keskuspankit sekä maailmantalouden taantuma. Vuoden 2023 viimeisellä neljännekselle odotukset kääntyivät päälaelleen. Koronnostojen nähtiin olevan takanapäin, inflaatio oli hidastunut selvästi ja maailmantalous pärjännyt yllättävän hyvin Yhdysvaltojen vahvan kasvun tukemana. Keskeisiin talouskehityksen ajureihin liittyvät pelot muuttuivat nopeasti toivoksi paremmasta huomisesta, mikä heijastui myös sijoitusmarkkinoille.
Muutoksia markkinoiden dynamiikassa
Sijoittajat tarttuivat uuteen positiiviseen skenaarioon kaksin käsin, ja markkinat, omaisuuslajista riippumatta, lähtivät rajuun nousuun vuoden loppua kohden. Markkinakorkojen lasku tuki pidempien korkosijoitusten hintaliikkeitä, ja riskipreemioiden lasku ruokki korkeamman tuottotason lainojen ja myös osakemarkkinoiden kehitystä. Laaja-alainen suotuisa markkinakehitys kätki kuitenkin alleen yhden hyvin olennaisen muutoksen markkinoiden dynamiikassa.
Viime vuosina jälkeen jääneet ja edullisemmin hinnoitellut markkinasegmentit alkoivat nostaa päätään isojen teknojättien kustannuksella: Suomen osakemarkkinat, pienemmän markkina-arvon yhtiöt Euroopassa ja arvoteemalla painotetut markkinaindeksit alkoivat ylituottaa. Myös pohjamutiin valuneilla Kiinan osakemarkkinoilla alkoi näkyä valoa tunnelin päässä.
Kun pikakelataan nykyhetkeen, suurin kysymys on, jatkuuko markkinarotaatio vai palaammeko takaisin perinteiseen defensiiviseen sijoitusympäristöön, jossa isot teknojätit dominoivat kurssinousuja ja muut seuraavat auttamattomasti perästä tai vierestä?
Teknojättien voittokulku jatkuu
Teknojätit ovat kulkeneet jo pitkän matkan. Viimeisen 10 vuoden aikana 6 kauneinta (Microsoft, Apple, Nvidia, Amazon, Google ja Meta) ovat nousseet massiivisiksi tuloskoneiksi, jotka edustavat yksin lähes 18 prosenttia koko maailman pörssien markkina-arvosta. Vertailun vuoksi todettakoon, että yhtiöiden osuus on suurempi kuin koko kehittyvien markkinoiden yhteenlasketun markkina-arvon osuus. Kun vielä huomioidaan, että yhtiöiden tulosten kasvuvauhti on ollut viimeisten 10 vuoden ajan reilusti yli 15 prosenttia vuodessa, osakesijoittajalle tulee ymmärrettävästi mieleen kysymys, alkaisiko jo riittää.
En usko, että teknojättien vahva kehitys on ohi. Yhtiöt ovat resursseiltaan ylivertaisessa asemassa investoida käynnissä olevan AI-buumin aikana, ja tuloksentekomallit ovat kestäviä. Lisäksi hinnoittelukertoimet ovat järkevällä tasolla, kun huomioidaan tulevien vuosien kasvupotentiaali. Samalla näen, että viime vuoden lopulla nähty orastava trendi, jossa heikommin menestyneet markkinasegmentit pärjäävät suhteessa paremmin, voi jatkua vielä jonkun aikaa. Markkinaympäristö on muuttunut rationaalisemmaksi. Korkojen nousun seurauksena perinteisemmät (ja kestävämmät) hinnoittelumallit ovat nousseet uudestaan kunniaan: raha kulkeutuu järkevämmin paikasta toiseen. Lisäksi kohtuullisen hyvä talouskasvu, hieman keskuspankkien tavoitetasoa korkeampi inflaatio sekä pidempään korkealla pysyvät lyhyet markkinakorot tukevat syklisempien ja usein edullisemmin hinnoiteltujen markkinasegmenttien relatiivista kehitystä.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian sijoitusjohtaja Samu Lang.