Mistä maailmankaupan piristyminen kertoo?

Maailmankauppa, eli maiden välinen vienti ja tuonti, kertoo monia asioita taloudesta. Talousjärjestö OECD arvioi uusimmassa ennusteessaan, että globaali yhteenlaskettu vienti ja tuonti kasvavat tänä vuonna 2,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,3 prosenttia. Samanlaiseen johtopäätökseen ovat tulleet myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sekä Maailman kauppajärjestö WTO. Nykyisessä geopoliittisten riskien täyttämässä maailmassa kansainvälisen kaupan kasvu vaikuttaa ihmeelliseltä. Mistä oikein on kysymys?

Suhdannetilanteen paraneminen tukee kasvua

Yksi syy kaupan kasvuun on talouden eri tekijöiden vahvistuminen. Euroopassa investointien odotetaan kasvavan, mikä lisää investointeihin liittyvien hyödykkeiden kysyntää. Samalla korkotason lasku näkyy edullisempana kaupan rahoituksena. Aasian kiihtyvä talouskasvu kasvattaa osaltaan kansainvälisen kaupan aktiviteettia. Tämä lisäksi inflaation eli hintojen nousun merkittävä hidastuminen parantaa ostovoimaa.

Maailmankauppajärjestö WTO:n tilastoista ilmenee, etteivät globaalin tavarakaupan tuonti- ja vientivolyymit juurikaan ole kasvaneet kahteen vuoteen. Vuosina 2005–2018 kasvu oli melko rivakkaa, joten viime vuosien nollakasvu poikkeaa tuon ajanjakson trendistä.

Kaupparajoitteet ja tuet nostavat päätään

Vaikka maailmankaupan odotetaankin kasvavan lähivuosina, pitkän aikavälin näkymä on synkempi. Trump aloitti ensimmäisellä kaudellaan kaupparajoitteiden lisäykset, joita Biden on ylläpitänyt. Sen jälkeen puheet ovat kiristyneet, ja mukaan ovat tulleet myös geopolitiikka, strateginen autonomia jne. Teollisuuspolitiikka, jossa yrityksiä tuetaan avokätisesti, on nousussa. Yhdysvalloissa jaetaan miljarditukia esimeriksi puolijohdevalmistajille. Euroopassa tuetaan terästeollisuutta ja suunnitellaan tuontitulleja kiinalaisille sähköautoille. Tässä vain muutama esimerkki.

Kaupparajoitteiden vaikutus kansainväliseen kauppaan on hyvinkin nopea. Tämä näkyy hyvin Trumpin käyttöönottamista tuontitulleista. Sen sijaan eri tukien vaikutus yritysten tehdasinvestointien sijaintiin näkyy hitaammin. Tuettuja tehtaita rakennetaan nyt Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Aikanaan nämä vähentävät kansainvälistä kauppaa.

Kansainvälisen kaupan osuus bruttokansantuotteesta ei muutu

Globaalin viennin ja tuonnin osuus maailman bruttokansantuotteesta kertoo maailmantalouden avoimuudesta. OECD:n ennusteessa kansanvälinen kauppa kasvaa 2,3 prosenttia vuonna 2024 ja 3,3 prosenttia vuonna 2025. Samalla talousjärjestö ennustaa maailman bruttokansantuotteen kasvavan 3,1 prosenttia tänä vuonna ja 3,2 prosenttia ensi vuonna. Tänä vuonna maailmankaupan osuus bruttokansantuotteesta siis laskee ja ensi vuonna se pysyy käytännössä muuttumattomana.

Kansainvälisen kaupan osuus maailman bruttokansantuotteesta oli 1970-luvulla 25 prosenttia, mistä se vuonna 2007 oli kasvanut noin 60 prosenttiin. Sen jälkeen suhdeluvun kehitys on ollut sivusuuntaista. Sivusuuntaisena, todennäköisesti jopa laskusuuntaisena, se jatkuu lähivuodet sekä siitä eteenpäinkin.

Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian pääekonomisti Lasse Corin