Pääekonomistin blogi: Viime vuosien talouskasvu hitainta sitten ensimmäisen maailmansodan

Talouskasvun tarkastelussa ei pitäisi keskittyä yhden tai kahden vuoden kehitykseen, sillä taloudessa tulee luonnostaan ylä- ja alamäkiä. Kun tarkastelemme Suomen keskimääräistä 10 vuoden talouskasvua asukasta kohti, on ilmeistä, että viime vuosina kasvu on ollut hitainta sitten ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan. Kasvun puute heijastuu laajasti Suomen talouteen, ja on myös mielestäni juurisyy kotimaan tämänhetkiseen vaikeaan poliittiseen tilanteeseen.

Kasvu oli pirteämpää jopa läpi toisen maailmansodan

Tilastokeskus julkaisee Suomen bruttokansantuotteesta asukasta kohti aikasarjaa, joka alkaa vuodesta 1870. Tilasto osoittaa, että keskimääräinen talouskasvu oli pirteämpää jopa läpi toisen maailmansodan, kun vertauskohtana käytetään 2010-luvun heikoimpia lukuja. Historian nopeimmasta kasvusta suomalaiset saivat nauttia sisällissodan päättymistä seuranneena vuosikymmenenä 1919–1928, jolloin keskimääräinen vuosittain talouskasvu oli 7 prosenttia.

Hyvinvointivaltio-Suomen kannalta oleellisin vertailujakso ovat vuosikymmenet toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin alkoi nykyisen hyvinvointivaltion rakentaminen. 1950-luvulta aina 1980-luvulle keskimääräinen talouskasvu oli heikoimmillaankin 2,4 prosenttia, ja yli 4 prosentin kasvuluvut olivat varsin tavallisia. Näinä vuosikymmeninä rahaa riitti enemmän jaettavaksi työntekijöille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Suomen pankkikriisiä seurannut lama hidasti ymmärrettävästi kasvua, mutta luottamuksen palautuminen ja Nokia-vuodet kiihdyttivät kasvun 1950–80-luvuilla saavutetuille tasoille.

Merkillepantavaa on, että edes 1990-luvun erittäin vaikeat lamavuodet eivät heikentäneet Suomen 10 vuoden keskimääräistä kasvua yhtä paljon kuin mitä olemme tällä hetkellä kokeneet. Vaikka lamavuodet olivat vaikeat, kasvu ennen ja jälkeen laman oli sen verran nopeaa, että keskimääräinen kasvu pysyi melko pirteänä.

Finanssikriisin, eurokriisin ja Nokian menetysten jälkeen talouskasvu Suomessa on ollut vain kalpea aavistus aiemmasta. Esimerkiksi vuoteen 2019 päättyneen kymmenvuotisjakson keskimääräinen kasvu oli -0,2 prosenttia. 

Kasvun pieni piristyminen ei riitä kääntämään laivaa

Viime vuosina keskimääräinen kasvu on selvästi piristynyt ollen 0,7 prosenttia vuosina 2013–2022. Vaikka kiihtyminen onkin hyvä asia, on vaikea nähdä, että tämä tai edes hieman nopeampiakaan kasvuvauhti riittäisi Suomen talouden haasteiden korjaamiseen. Esimerkiksi julkisen talouden velkaantuneisuusaste laski melko reippaastikin vuosina ennen finanssikriisiä. Tuolloin 10 vuoden keskimääräinen kasvu oli reippaasti yli 3 prosenttia, jopa lähempänä 4 prosenttia.

Tällä hetkellä julkisen talouden menopaineet ovat suuremmat, joten kasvun pitäisi yltää edes lähelle edellisten vuosikymmenten tasoja. Matkaa on kuitenkin paljon – vaikka keskimääräinen kasvu kiihtyisi kokonaisen prosenttiyksikön, se olisi silti melko kaukana parhaista luvuista. Ongelma on mielestäni sen verran suuri, ettei yksi hallitus sitä pysty korjaamaan, vaan seuraavallekin jää tekemistä.