Markkinoilla odottava tunnelma

Sijoitusmarkkinoilla tammikuu mentiin sivuttaissuuntaisessa liikkeessä. Markkinat vetivät selvästi henkeä viime vuoden lopun hurjan rallin jälkeen. Globaalit osakemarkkinat nousivat tammikuussa omissa valuutoissaan noin prosentin ja euroissa mitattuna noin kaksi prosenttia. Korkomarkkinoilla nähtiin valtionlainakoroissa pientä nousua, ja niiden tuotot jäivät hieman miinukselle. Yrityslainojen tuotto oli nollan tuntumassa.

Talouslukujen perusteella globaali talous näyttää jyskyttävän kohti pehmeää laskua. Yritysten tulevaisuudennäkymiä luotaavat ostopäällikköindeksit ovat vaatimattomilla tasoilla, mutta osoittavat selviä tasaantumisen merkkejä ja osin jopa käännettä kohti parempaa. Inflaatio jatkaa hidastuvalla uralla ja työmarkkinoiden tilanne on vahva. Konsensusennuste globaalille talouskasvulle tänä vuonna on 2,7 prosenttia. Kehittyvät taloudet toimivat kasvun ajureina, sillä niiden ennustetaan kasvavan 4,1 prosenttia Kiinan ja Intian vetäminä. Kehittyneisiin talouksiin ennustetaan vaisua 1,2 prosentin kasvua, josta USA toisi leijonanosan. Inflaation odotetaan hidastuvan koko vuoden tasolla jo hyvin lähelle Fedin ja EKP:n kahden prosentin tavoitetasoa.

Koronlaskuja aikaisintaan kesällä

Keskuspankkien näkökulmasta talouden suunta kohti pehmeää laskua näyttää juuri toivotunlaiselta, ja niillä on hyvin aikaa seurata, meneekö kaikki suunnitelmien mukaan. Koronlaskut alkavat näillä näkymin todennäköisesti kesällä. Fed sulki tammikuun kokouksessaan varsin suorasanaisesti pois koronlaskun mahdollisuuden maaliskuussa, ja myös EKP on väläytellyt ensimmäisen koronlaskun mahdollisuutta vasta kesäkuulle. Markkinat hinnoittelevat sekä Fediltä että EKP:ltä yhä lähes 1,5 prosenttiyksikön verran koronlaskuja tämän vuoden aikana. Nämä odotukset tuntuvat ylimitoitetuilta, koska keskuspankit ovat korostaneet sitä, että koronlaskujen kanssa ei ole mikään kiire. Jos näin suuriin liikkeisiin todella päädyttäisiin, tarkoittaisi se joko talouskasvun hidastumista selvästi odotettua enemmän tai inflaatiohuolien kääntymistä deflaatiopeloiksi. Fed itse on puhunut tänä vuonna yhteensä 75 korkopisteen koronlaskuista. EKP ei ole antanut mitään numeerista arviota, mutta suuruusluokka lienee suunnilleen sama kuin Fedillä.

Markkinoilla tuntuu olevan tällä hetkellä monella tapaa odottava tunnelma. Seuraavien kuukausien aikana saatava talousdata, varsinkin inflaatio- ja työmarkkinadata, tulee olemaan keskiössä, kun sijoittajat arvioivat keskuspankkien rahapolitiikan kevennysvauhtia. Meneillään oleva neljännen kvartaalin tuloskausi on vasta alkuvaiheessaan, ja sijoittajat janoavat yrityksiltä kommentteja alkaneen vuoden näkymistä. Tuloksensa jo raportoineiden yritysten osalta näyttää siltä, että suuret toimialojensa johtavat yhtiöt ovat edelleen tehneet hyvää tulosta. Toisaalta odotuksetkin ovat niin korkealla, että vain selvästi odotuksia paremmasta tuloksesta on palkittu kurssinousulla. Kokonaisuudessaan tuloskasvu on koko markkinan tasolla ollut vaisua.

Allokaatiossa ei muutoksia

Allokaatioomme on ennallaan. Olemme neutraalipainossa osakkeissa. Lyhyellä aikavälillä emme näe ajureita, jotka liikuttaisivat osakemarkkinoita merkittävästi suuntaan tai toiseen. Talouden suunta kohti pehmeää laskua, inflaation hidastuminen ja edessä häämöttävä keskuspankkien ohjauskorkojen lasku ovat kaikki hyviä uutisia. Ne eivät kuitenkaan tee sijoitusympäristöstä sellaista, joka vielä kannustaisi keskimääräistä suurempaan riskinottoon. Osakeallokaatiossa olemme alipainossa USA:ssa ja ylipainossa Pohjoismaissa. Euroopassa, Japanissa ja kehittyvillä markkinoilla olemme neutraalipainossa. Koroissa alipainotamme pitkiä korkoja ja olemme ylipainossa lyhyissä koroissa. Korkoallokaation sisällä ylipainotamme kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade ja High Yield -yrityslainoja. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa ja euroalueen valtionlainat isossa alipainossa.