Miksi korkokäyrän inversio on niin hyvä taantumaindikaattori?

Yhdysvaltojen talouden taantumia ennustetaan milloin mistäkin. Yksi ennustaa talouden käänteitä kuparin markkinahinnasta, toinen tarkoitusta varten luoduista talouden suhdanneindikaattoreista. Ehkä tunnetuin, jos ei jopa kaikista tunnetuin ja luotettavin USA:n talouden indikaattori, on invertoitu korkokäyrä. Se on ennustanut yllättävänkin tarkasti taantumia vuodesta 1955. Korkokäyrän ennustevoima on todistettu tilastollisin menetelmin, mutta korkokäyrän ja taantumiin johtavien taloudellisten mekanismien suhde ei ole yhtä selvä.

Mikä on invertoitu korkokäyrä?

Yhdysvaltojen liittovaltio, siinä missä muutkin valtiot, lainaa rahaa eri mittaisilla joukkovelkakirjoilla, eli bondeilla. Bondeja lasketaan liikkeelle eri pituisina. Tavallisin aika on 10 vuotta, mutta maturiteetteja löytyy muutamasta kuukaudesta useisiin vuosikymmeniin. Normaalioloissa lyhyempien lainojen korot ovat pitkien lainojen korkoja matalammat. Kun tilanne muuttuu sellaiseksi, että yhden vuoden velkakirjan korko on suurempi kuin 10 vuoden, puhutaan invertoidusta korkokäyrästä (korkoeroa voi laskea myös vaikka 3 kuukauden ja/tai 2 vuoden koron erotuksella 10 vuoden korkoon). Kuvassa näkyy yhden ja kymmenen vuoden korkojen erotus vuodesta 1955 lähtien.

Miksi korkokäyrä toimii talouden ennustajana?

Kuvasta näkyy selvästi, että kaikkia taantumia on vuodesta 1955 lähtien edeltänyt aina korkokäyrän inversio. Yhdysvalloissa invertoitua korkokäyrää on yleensä seurannut taantuma 6–24 kuukauden kuluessa. Täysin selvää vastausta siihen, miksi korkokäyrä toimii hyvänä taantumaindikaattorina, ei ole. Eri teorioita kyllä on. Avaan tässä joitakin niistä.

1.  Yksi oletus lähtee siitä, että talouden kasvuvaiheessa keskuspankki nostaa lyhyitä korkoja estääkseen talouden ylikuumentumisen ja inflaation kiihtymisen liian nopeaksi. Pitkät korot eivät nouse yhtä paljon, koska ne kuvastavat nimensä mukaisesti talouden pitkän ajan kehitystä, johon mahtuu hitaampia ja nopeampia kasvuvaiheita. Tässä tapauksessa lyhyiden korkojen nopeampi nousu kääntää korkoeron negatiiviseksi. 
2. Lyhyiden korkojen nousu tekee myös lainanottamisesta kalliimpaa ja vähentää sitä. Tämä voi selittää korkokäyrän negatiivisuuden ennustusominaisuutta, sillä lainakannan kasvun voimakas hidastuminen heikentää talouskasvua ja voi johtaa taantumaan. Tällä hetkellä keskuspankkien korkojen nostot ovat vähentäneet voimakkaasti lainojen kysyntää Atlantin molemmin puolin.
3. Pitkät korot kuvastavat tulevaisuuden lyhyitä korkoja. Jos pitkät korot ovat alle lyhyiden korkojen, tiedämme markkinoiden odottavan lyhyiden korkojen laskevan tulevaisuudessa, koska keskuspankki joutuu laskemaan niitä talouskasvun hidastuessa. Toisin sanoa korkoinversio voi vain kertoa sijoittajien taantumaodotuksista, eikä sillä itsellään olekaan taantumaan vaikutusta.
4. Pakkaa sekoittavat sijoittajien inflaatio-odotukset. Sijoittajalle on tärkeää reaalinen korko, eli korko, josta vähennetään hintojen nousu (inflaatio). Jos sijoittajat uskovat, että inflaatio laskee tulevaisuudessa, mitä varmasti moni juuri nyt odottaa, se tarkoittaa heidän tulevaisuudessa kelpuuttavan nykyistä matalamman koron. Toisin sanoen taantumaa ei ehkä tulekaan, koska korkokäyrän inversio kuvastaa vain inflaatio-odotuksia.

Tuleeko Yhdysvaltoihin nyt taantuma?

Korkokäyrä on tällä hetkellä invertoitunut. Jos historia toistaa itseään, Yhdysvaltojen tulisi vajota taantumaan, jota on odotettu jo jonkin aikaa. Talousluvut puhuvat kuitenkin tätä vastaan. Työmarkkina on edelleen vahva, kotitalouksien reaalinen ostovoima vahvistuu ja BKT-kasvu on ollut odotettua nopeampaa.

Taloudellisia indikaattoreita tarkastellessa tulee aina muistaa, missä talousympäristössä niitä mitataan. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet taloudessa kaikkea muuta kuin normaalit. Pandemia, rajoitteet, massiiviset tukipaketit, ripeä korkojen nousu, tuotannon pullonkaulat ja sota ovat jo itsessään poikkeuksellisia ilmiöitä, mutta niiden kaikkien osuminen lyhyeen ajanjaksoon on superpoikkeuksellista. Ei siis kannata ihmetellä, jos korkokäyräkin käyttäytyy poikkeuksellisesti. 

Tutustu taustatietoon artikkeleissa (englanniksi)

FRBSF Economic Letter: Economic Forecasts with the Yield Curve (2018)
Chicago Fed Letter: Why does the yield-curve slope predict recessions? (2018)