Nouseeko vai laskeeko korko? Ihan sama, kunhan korko juoksee

Inflaation paluu on pannut korkomarkkinoiden lisäksi talousuutisten otsikot uusiksi. Lähes päivittäin voi lukea erinäisiä aihioita: nouseeko inflaatio, laskeeko inflaatio, miten keskuspankit reagoivat, maksavatko pankit käyttötileille korkoa… Tavallisella kansalaisella menee sormi suuhun, kun asiantuntijatkaan eivät ole samaa mieltä, ja vaikka olisivatkin, sekään ei olisi tae tulevasta. Kuten legendaarinen baseball-pelaaja ja filosofi Yogi Berra totesi aikoinaan, ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.

Laiska raha töihin

Näkymistä ja näkemyksistä huolimatta yksi asia on selvää: nollakorolla rahaa ei kannata makuuttaa. Inflaatio nakertaa rahan arvoa, ja hyvin tuottavia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Vaihtoehtoiskustannus on korkea, kun määräaikaistalletuksille ja muille lyhyille korkosijoituksille voi saada jo 3–4 prosentin tuottoa. Enemmän korko- tai yritysten luottoriskiä sietävälle vaihtoehtoja löytyy huomattavasti, aina lähes 10 prosentin juokseviin tuottoihin asti. Jos ei ole varma, mikä ratkaisu on oikea omiin tarpeisiin, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

60/40-salkun paluu

Myös sijoittajan kannattaa palauttaa mieleen vanhat viisaudet. Yksi näistä sijoittamisen kulmakivistä on ns. 60/40-salkku, jossa on 60 prosenttia osakkeita ja 40 prosenttia joukkolainoja. Ajatuksena on, että taloussyklin yli osakkeiden ja joukkolainojen tuotot eroavat. Noususyklissä osakkeet nousevat, kun taas nousevat korot painavat joukkolainojen hintoja, ja laskusyklissä käy päinvastoin. Nollakorkojen aikana se kuitenkin julistettiin kuolleeksi ajatukseksi, sillä korot eivät tuottaneet mitään. Varsinkin painuttuaan miinukselle joukkolainojen tuottonäkymät olivat epäsymmetriset, sillä korkojen lisälaskun tuoma hyöty oli äärimmäisen epätodennäköinen. Riski toteutuikin korkojen noustessa voimakkaasti vuonna 2022, mikä painoi samalla sekä joukkolainojen että osakkeiden arvoa.

Korkotason normalisoiduttua 60/40-salkku on jälleen relevantti. Korot voivat nousta edelleenkin, mutta talousnäkymien hidastuessa ja varsinkin taantumaskenaariossa korkoriski eli duraatio suojaa sijoittajan salkkua. Hajautushyöty näyttää järkevämmältä – ja ennen kaikkea korkoriskistä saa jälleen korvauksen. Tarkka jakauma vaihtelee sijoittajakohtaisesti, mutta suurimmalle osalle korkosijoitukset ovat järkevä lisä sijoitusallokaatioon.

Juokseva korko ei sammaloidu

Korkosijoitusten erikoisominaisuus on, että korkoa kertyy tyypillisesti koko ajan. Tämä tekee korkosijoituksista keskimäärin osakesijoituksia selkeästi vakaampia. Aika onkin korkosijoittajan puolella; vaikka myös korkosijoitusten arvot heiluvat, tuotto on tyypillisesti ollut yli ajan lähellä alun perin ostettua. Kannattaa siis varmistaa, että korko juoksee, sillä jokainen päivä on korkopäivä.