Helsingin pörssi jarruttaa, kun sijoittajien huoli suurista yhtiöistä kasvaa

Kun tarkastelemme osakemarkkinoiden alkuvuoden kehitystä, erityisesti pari teemaa nousee toistuvasti esiin.  Ansaittua huomiota on saanut USA:n markkinoiden vahvuus, jonka taustalla on isojen teknologiayhtiöiden hyvä kurssikehitys. Etenkin suomalaisen sijoittajan silmin kiinnostavaa on Suomen osakemarkkinakehityksen heikkous ja nimenomaan suurten yhtiöiden osakekurssien pörssiä jarruttava vaikutus. Mitä on Suomen osakeindeksin viimeaikaisen kehityksen takana ja mitä osakesijoittajan tulisi siitä ajatella?

Suomen indeksi ollut paineessa suuryhtiöiden takia

Tätä kirjoitettaessa Suomen osakemarkkinaa kuvaava OMXH Cap -tuottoindeksi (sisältäen osingot) on tuottanut vuoden alusta noin 2 prosenttia. Kesäkuun alku on hieman piristänyt kehitystä, sillä toukokuussa indeksi kävi jo reilusti miinuksella. Eroa USA:han ja Eurooppaan on kuitenkin syntynyt, sillä molemmissa markkina on noussut vuoden vaihteesta reilusti enemmän. Mistä Suomen markkinan heikompi suhteellinen kehitys sitten on johtunut? ”Syyllisiä” ovat olleet indeksin suuremman painon yhtiöt, joista monien osakekurssit ovat jauhaneet paikoillaan tai olleet laskupaineessa viimeiset kuukaudet ja kehittyneet keskimäärin pienten yhtiöiden osakkeita heikommin. Löytyykö tälle sitten jokin yhteinen selitys tai syy? 

Heikon kehityksen taustalla mm. yksittäisiä toimialakohtaisia syitä

Yleinen talousnäkymä luo edelleen epävarmuutta lyhyen aikavälin tulosennusteisiin, ja tämä vaikuttaa myös osakkeiden arvostukseen. Toisaalta korkojen nousu on voinut nostaa koholle erityisesti sellaisia osakkeiden arvostusmittareita, joissa osakkeita verrataan korkotasoon. Kuitenkin monien suomalaisten suuryhtiöiden osakkeiden heikko kehitys on ennemminkin liittynyt yksittäisiin yhtiö- tai toimialakohtaisiin tekijöihin. Monissa tapauksissa tulosnäkymä on silti toistaiseksi pysynyt hyvänä.

Esimerkiksi Nordean osakkeen arvostuskertoimet olivat viimeksi näin matalat finanssikriisin aikaan. Syyt liittyvät pitkälti kansainvälisten sijoittajien huoliin koko pankkisektoriin mahdollisesti kohdistuvista riskeistä, joita mm. kiinteistösektori voi aiheuttaa. Pankkien suhteen huolta aiheuttavat myös odotukset siitä, että korkotason noususta tulevan rahoituskatteen kasvun oletetaan hiipuvan. Nordean kohdalla tämä tuntuu osittain hieman kohtuuttomalta, sillä tulosnäkymä ja myös osingonmaksunäkymä näyttävät vahvoilta. Toinen esimerkki on Neste, jonka arvostuskertoimet laskivat loppukeväällä alimmille tasoilleen vuosikausiin. Syynä olivat huolet uusiutuvan dieselin tulevasta kysynnästä sekä markkinatarjonnan lisääntyminen lähivuosina. Kuitenkin muun muassa uusiutuvan lentopolttoaineen markkinakasvu on vasta käynnistymässä, ja potentiaali on suuri. Nesteellä on herkullinen paikka jakaa omaa näkemystään aiheesta juhannusviikolla järjestämässään pääomamarkkinapäivä-tapahtumassa. UPM:n kohdalla kurssilaskun syy on selvempi, sillä toimialan heikko sykli heikentää metsäteollisuuden yhtiöiden tuloksia tänä vuonna voimakkaasti. Samaan aikaan esim. UPM:n pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät, sillä yhtiöllä on hyviä kasvukohteita, vahva tase ja kyky maksaa osinkoa. Konepajayhtiöiden kohdalla sijoittajat joutuvat olemaan tarkkana, sillä kolikon toisella puolella ovat viimeaikainen vahva uusien tilausten raportointi ja nousussa olevat kannattavuudet ja toisaalta taas osittain vahvempi kurssikehitys ja mahdollisesti ensi vuonna hidastuva tuloskasvu. 

Pörssin katseet kääntymässä jo vuoteen 2024

Koko Helsingin pörssin osalta arvostustasoa kuvaavat tunnusluvut ovat selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvojen. Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tuloskertymä on laskemassa vuonna 2023 edellisvuodesta, mutta samaan aikaan konsensusennusteet odottavat tuloskasvua vuosille 2024–25. Toki nykyisessä talousympäristössä vuoden 2024 tulosten ennustamisessa on vielä suurta epävarmuutta, mutta tulosennusteprofiili on tällä hetkellä mielenkiintoinen. Pörssi katsoo hinnoittelussaan aina tulevaisuuteen, ja pörssin hinnoittelukin alkaa pian perustua entistä vahvemmin vuoden 2024 ennusteisiin ja odotuksiin. Isoimpien yhtiöiden ”alapuolelta” pörssistä löytyy myös suuri joukko pienempiä yhtiöitä, joista osalla lyhyenkin ajan kasvunäkymät ovat mielenkiintoiset talouden heilahteluista huolimatta. Joillain näistä osakekurssikehitys on ollut vahvaa tänäkin vuonna, mutta osalla osakkeen arvostustaso näyttää viime vuonna alkaneen sijoittajien riskienkarttamisvaiheen jäljiltä matalalta pitkän ajan potentiaaliin nähden. Yksittäisen yhtiön tuloksen ennustamisessa ja siten myös osakekurssin kehityksessä on aina lyhyellä aikavälillä enemmän epävarmuutta. Siksi sijoittajan täytyy muistaa riittävä hajautus. Tämän voi tehdä suoraan itse perehtymällä aiheeseen tai sijoittamalla esimerkiksi sijoitusrahaston kautta.