Suomalaiset nuoret ovat vanhempiaan selvästi optimistisempia

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kuluttajaluottamus romahti niin Suomessa kuin Euroopassakin. Muutos oli historiallisen suuri, ja luottamusindikaattori kävi mittaushistorian pohjilla viime vuoden syyskuussa.

Luottamusindikaattori perustuu kuluttajille tehtäviin kyselyihin. Lähemmässä tarkastelussa ilmenee, että suomalaiset 18–29-vuotiaat ovat kaikista ikäryhmistä selvästi optimisimpia. Ikäryhmän luottamusta kuvaava luku oli toukokuussa 0,3 kun vastaavasti vanhimman ikäryhmän luku oli -16,9. Indikaattori lasketaan usean eri kysymyksen vastausten keskiarvoina.

Kulutusaikeissa pieni ero ikäryhmien välillä

Luottamuskyselyssä vastataan useisiin erilaisiin kysymyksiin. Kysymykseen halusta ostaa kestokulutustuotteita, kuten esimerkiksi huonekaluja tai kodinelektroniikkaa, vastaukset ovat hyvinkin samanlaiset. Kestokulutushyödykkeet ovat usein kalliita ja pitkäkestoisia, joten niiden hankintaa on yleensä helppo lykätä tuonnemmaksi. Varovaisuus siis heijastuu vastaajan iästä riippumatta kulutustottumuksiin hyvin samankaltaisesti.

Kulutuspuolella ikäryhmien välille tulee selvempi ero, kun tarkastellaan suunnitelmia varata ulkomaanmatka seuraavien 6 kuukauden aikana. Nuorilla kaipuu ulkomaille on selvästi suurempi kuin vanhemmilla polvilla. Huomionarvoista on, että siinä missä kaikki ikäryhmät ovat varovaisia kestokulutushyödykkeiden hankinnassa, kaikki ikäryhmät ovat melko myönteisiä ulkomaanmatkojen suhteen. Tavaroista siis säästetään ennemmin kuin ulkomaanmatkoista.

Iäkkäämmät vähemmän innokkaita asunnonostajia

Korkojen noustessa ja yleisen taloudellisen epävarmuuden vallitessa suomalaisten halukkuus lähteä asuntomarkkinoille on vähentynyt merkittävästi. Asunnonostoaikeissa ikäryhmien välillä on selvä ero. Nuorempien ikäluokkien (18–29- ja 30–49-vuotiaat) asunnonostohalut ovat vähentyneet selvästi. Sen sijaan 65–74-vuotiaiden asunnonostohaluissa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Iäkkäillä toki on yleisestikin vähemmän intoa suunnata asuntokaupoille, koska muuttotarpeita on harvemmin.

Nuorilla kova luotto omaan talouteen

Nuorten kova luotto tulevaan heijastuu etenkin arviossa oman talouden näkymistä. Tarkka kysymys kuluttajaluottamuskyselyssä kuuluu: ”Entä millaisen arvioit sen [oma taloudellinen tilanteesi] olevan 12 kuukauden kuluttua, verrattuna tilanteeseen nyt?” Vuoden 2019 toukokuusta alkaneen mittaushistorian aikana nuorten arviot omasta taloudesta ovat olleet selvästi myönteisimpiä. Ero kasvoi selvästi sodan alettua viime vuoden keväällä. Etenkin arviot omasta taloudesta selittävät myös suurimman osan eri ikäryhmien välisestä erosta kuluttajaluottamuksessa.

Talouden epävarmuus vaikuttaa siis iästä riippumatta melko samalla tavalla kulutuskäyttäytymiseen. Oman talouden ja näkymien suhteen nuoret ovat paljon optimistisempia. Osa eroista selittynee elämäntilanteella, mutta itse ainakin haluaisin jäädä eläkkeelle työelämästä yhtä myönteisissä tunnelmissa, kuin olen sinne aikanaan siirtynytkin.