Aktian pääekonomisti: Asuntojen hinnat laskevat ja kotitaloudet köyhtyvät – silti suomalaiset lyhentävät sinnikkäästi asuntolainojaan
”Suomalaisten asuntolainat eivät kertaakaan viimeisten 20 vuoden aikana ole lyhentyneet niin vauhdikkaasti kuin nyt, eivät edes vuoden 2009 finanssikriisissä”, Aktian pääekonomisti Lasse Corin sanoo.
Aktian tänään julkaisema asuntomarkkinakatsaus kertoo, että suomalaiset kotitaloudet lyhentävät velkojaan nyt poikkeuksellisen nopeasti. Lainakannan supistuminen johtuu ennen kaikkea siitä, ettei uusia asuntolainoja nosteta entiseen tahtiin. Tammi–maaliskuussa uusia asuntolainoja nostettiin 3,0 miljardin euron arvosta, mikä on alin määrä sitten vuoden 2004. Haluttomuus nostaa lainaa ja korkeat korot näkyvät asuntojen hinnoissa.
”Tänä vuonna kotitalouksien velkamäärä pienenee dramaattisesti, minkä seurauksena asuntojen hinnat laskevat koko maassa ja kotitaloudet köyhtyvät,” Corin toteaa.
Uusien asuntolainojen määrä laski 35 prosenttia
Asunnot ovat suomalaisten suurin varallisuuserä. Vuonna 2021 kotitalouksien asuntovarallisuuden arvo oli 342 miljardia euroa.
”Edellisen kerran asunto-omaisuuden arvo vuositasolla pieneni vuosina 2009–10 finanssikriisin jälkeen. Asuntojen arvon lasku osuu kaikkiin tuloluokkiin riippumatta siitä, onko asunnonomistajalla asuntolainaa vai ei. On myös hyvä muistaa, että vain 31 prosentilla suomalaisista on asuntolainaa,” Corin muistuttaa.
Etenkin asuntosijoittajat ovat tulleet varovaisiksi asuntomarkkinoilla. Helsingissä, joka on yksi asuntosijoittajien suosikkikohteista, yksiöiden hinnat laskivat vuodessa yli 10 prosenttia. Muualla Suomessa yksiöiden hinnat laskivat vajaat 9 prosenttia. Asuntosijoittamisen suosion lasku näkyy selvästi pankkien luotonannossa. Omistusasuntoa varten nostettujen asuntolainojen määrä laski 35 prosenttia edellisvuodesta, kun taas uusien sijoitusasuntolainojen määrä laski 44 prosenttia.
Ruotsalaisilla ja tanskalaisilla on enemmän velkaa
”Nähtävissä on, että suomalaisilla on vähemmän velkaa verrattuna ruotsalaisiin ja tanskalaisiin. Olemme myös innokkaampia lyhentämään velkaa nopeassa tahdissa”, Lasse Corin sanoo.
Ruotsissa velkaantuneisuusaste on 192 prosenttia ja Tanskassa lähes 200 prosenttia.
”Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuusaste on 134 prosenttia, ja odotamme sen laskevan”, Corin toteaa.
Lasse Corin
Pääekonomisti