Pääekonomistin blogi: Japanin mallista apua Suomen kehnoon huoltosuhteeseen?

Työvoima vähenee, kun suomalaiset ikääntyvät. Vanhan sanonnan mukaan työvoiman määrää pitäisi kasvattaa uran alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä. Kun vertaamme seniorien työllisyyttä Suomessa ja Japanissa, meillä Suomessa on paljon hyödyntämätöntä työvoimapotentiaalia juuri työurien loppupäässä.

Ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa 

Väestön ikääntyessä Suomessa on yhä vähemmän käsipareja tekemässä töitä. Työt eivät kuitenkaan ole kadonneet, ja monissa tehtävissä työntekijöiden tarpeen ennustetaan kasvavan. Tästä konkreettinen esimerkki on vanhustenhoito.

Japani on kärsinyt jo vuosia yhteiskunnan ikääntymisestä ja työvoiman vähenemisestä. Itse asiassa Japanin väkiluku on pienentynyt jo vuodesta 2008. Samalla huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön on maailman korkeimpia, 71 prosenttia. Suomi kulkee samalla polulla; huoltosuhteemme on 63 prosenttia ja tukevasti matkalla ylöspäin.

Japanissa joka toinen 65–69-vuotias käy töissä

Japani on sopeutunut väestön ikääntymiseen ja ”lapsikatoon” varsin tehokkaasti. Työllisyys on kasvanut etenkin työurien loppupäässä. OECD:n tilastojen mukaan ikäryhmään 65–69 kuuluvista kansalaisista 50 prosenttia käy töissä, Suomessa samasta ikäryhmästä vain 15 prosenttia. Ero seuraavassa ikäryhmässä, eli 70–74-vuotiaissa on yhtä silmiinpistävä: Japanissa 33 prosenttia ja Suomessa 7 prosenttia. Koska työikäisen väestön määrä ei kasva, työuria on jatkettu urien loppupäästä, millä on ollut positiivinen vaikutus työvoiman määrään. Japanin talous tuskin selviäisi ilman ikäihmisten työpanosta.

Tilastoknoppi: OECD:n tilastoissa Japanissa 65–69-vuotiaiden työllisyysaste on kaikista maista korkein, 70–74-vuotiaissa vertailun toiseksi korkein.

Japanin työllisyysasteilla yli 200 000 työllistä lisää Suomeen

Jos kasvattaisimme 65–74-vuotiaiden työllisyysasteita Suomessa Japanin tasolle, sillä olisi erittäin suuri vaikutus työllisten lukumäärään Suomessa. Vuoden 2020 tiedoilla tämä tarkoittaisi yli 200 000 työllistä enemmän. Luku on Suomen mittakaavassa valtava. Viime vuonna työllisiä oli yhteensä 2,53 miljoonaa. Työllisten määrä kasvaisi siis yli 8 prosenttia! Ikääntyneet työntekijät toisivat toivottua apua työvoimapulaan, ovathan he jo valmiiksi koulutettuja, kokeneita ja kielitaitoisia.

Työurien pidentäminen osa työkalupakkia

Työurien pidentäminen on tärkeää ja sitä tapahtuu jo. Itselläni tavoite-eläkeikä on muutamaa kuukautta alle 70 vuotta. Urien pidentäminen on kuitenkin vain osa kokonaisuutta, ja muitakin toimia tarvitaan. Meidän tulee keskustella siitä, miten voimme edistää työssä jaksamista, tehdä työn vastaanottamisesta houkuttelevampaa ja kasvattaa työttömien työllistämis- ja koulutusohjelmia. Meillä on paljon potentiaalia Suomessa, se pitää vain osata valjastaa käyttöön.