Korkojen kammokvartaali petaa valoisampaa tulevaisuutta
Korkomarkkinoiden alkuvuosi on lievästi sanottuna ollut haastava. Viime vuoden puolella alkaneet inflaatiopaineet eivät ole hellittäneet, ja keskuspankit ovat joutuneet myöntämään olevansa myöhässä rahapolitiikan kiristämisessä.
Keskuspankkien korkopolkujen uudelleenhinnoittelu on painanut korkosijoitusten markkina-arvoja, kun tuottotasot ovat olleet nousussa. Samalla Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt markkinoita ja romahduttanut riskinottohalukkuuden sijoittajien keskuudessa. Tämä näkyy niin osakekursseissa kuin myös esimerkiksi yrityslainojen riskipreemioissa. Uudelleenhinnoittelu ei ole koskenut pelkästään yhtiöitä, joilla on suoria ja epäsuoria riskejä Venäjällä ja Ukrainassa, vaan se on laaja-alaisempaa.
Venäjän ja Ukrainan sota aiheuttaa keskuspankeille lisäpäänsärkyä jo ennestään vaikeassa tilanteessa. Sota vaikuttaa lähtökohtaisesti talouteen negatiivisesti, mutta toisaalta Venäjän ja Ukrainan tärkeys erityisesti raaka-ainemarkkinoilla lisää inflaatiopaineita. Päälle tulevat vielä haasteet logistiikassa, kun globaalia kauppaa ja toimitusketjuja järjestellään uudestaan sanktioiden ja Venäjällä toimimisen haasteiden vuoksi.
Viimeisen kahden viikon aikana sekä Euroopan keskuspankki, että Yhdysvaltain Fed ovat osoittaneet sitoutuneensa inflaation taittamiseen. Rahapolitiikkaa kiristetään osto-ohjelmien lopetuksella ja korkojen nostoilla. Haasteista huolimatta taloustilanne on vahva, ja työttömyys on matalalla tasolla. Samalla keskuspankit ovat jättäneet itselleen paljon joustavuutta, mikäli tilannekuva muuttuu merkittävästi.
Haukkamaisempi painotus näkyy myös markkinoilla. Korkojennostoja on merkittävästi hinnoissa seuraavalle parille vuodelle niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Tämä uudelleenhinnoittelu yhdessä riskilisien nousun kanssa on johtanut hyvin heikkoon toteutuneeseen tuottotasoon korkomarkkinoilla, puhuttiin sitten yrityslainoista tai valtionlainoista.
Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli. Korko- ja luottoriskien uudelleenhinnoittelu tarkoittaa, että niistä saatava korvaus on korkeimmillaan sitten kevään/kesän 2020. Vastaavia tuottotasoja yrityslainoista, niin vakavaraisista kuin tuottohakuisista, on viime vuosien aikana nähty vain hetkellisesti 2015/16 ja 2018/19 vuodenvaihteissa. Tällä on merkitystä kahdella tapaa. Ensinnäkin korkojen nousua on jo hinnoiteltu sisään. Toiseksi korkeampi juokseva tuotto tarkoittaa, että negatiivisia yllätyksiä kestetään jatkossa enemmän ennen kuin toteutunut tuotto painuu negatiiviseksi.
Tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä tavallistakin suuremman sumun peitossa. Yksi asia on kuitenkin varmaa: sijoittajat eivät ole saaneet näin hyvää korvausta korko- ja luottoriskistä hetkeen.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut salkunhoitaja Kai Leppelmeier.