Sota vei Venäjän sijoituskelpoisuuden
Sisältää markkinointiviestintää.
Venäjän korkomarkkinat ovat olleet viime vuosina kiinnostava kohde kansainvälisille korkosijoittajille – varsinkin silloin kun raakaöljyn hintanäkymät ovat olleet positiiviset. Venäjä-sijoitusten keskeisiä argumentteja ovat olleet houkuttelevat korkotasot sekä talouden vahvat fundamentit kuten matala velkaantuneisuus, vaihtotaseen ylijäämä sekä mittavat valuuttareservit yhdessä uskottavan keskuspankkipolitiikan kanssa. Venäjän valtionlainat ovat olleet myös mukana kaikissa keskeisissä markkinaindekseissä, ja Venäjän korkomarkkinoilla ulkomaisten sijoittajien osuus onkin ollut merkittävä erityisesti dollarimääräisissä valtionlainoissa, mutta myös ruplamääräisissä valtionlainoissa.
Helmikuun lopun jälkeen tilanne on muuttunut päinvastaiseksi Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Lännen talouspakotteet ja Venäjän asettama pääomaliikkeiden sääntely ovat tehneet markkinasta käytännössä katsoen sijoituskelvottoman. Usea sijoittaja onkin tällä hetkellä ongelmissa Venäjä-altistumansa kanssa.
Venäjän sotatoimet ja siitä seuranneet vastareaktiot ovat jälleen yksi osoitus aktiivisen salkunhoidon hyödyistä kehittyvien talouksien korkomarkkinoilla. Aktian Emerging Market Local Currency Bond+ -rahastossa ja muissa Aktian valtionlainarahastoissa ei ole enää sijoituksia Venäjälle. Riskien kasvun myötä olimme jo tammikuun alussa laskeneet Venäjän sijoitusten painoa ja presidentti Putinin puheen jälkeen vähensimme sijoituksia edelleen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan myimme vähäisetkin Venäjä-sijoitukset pois, joten emme altistuneet sanktioiden aiheuttamalle markkinaromahdukselle. Onnistuneen maavalintaprosessin myötä rahaston tuotto on pysynyt positiivisena ja ylituotto vertailuindeksiin vuoden alusta on noin 11 %-yksikköä (NAV per 4.3.2022).
Emme ole rahoittaneet Venäjän valtiota vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen, eli toisin sanoen olemme pidättyneet sijoittamasta Venäjän valtionlainoihin. Ruplasijoituksemme ovat olleet lyhyissä valuuttatermiineissä, joten tänä vuonna nähty Venäjän valtionlainojen hintojen jyrkkä pudotus ei vaikuttanut rahaston tuottoon. Rahaston kuluvan vuoden ylituotosta suurin osa onkin tullut Venäjän ruplan merkittävästä alipainosta ja myös valtionlainojen puuttumisella on ollut erittäin merkittävä vaikutus. Venäjän joukkolainat ovat poistumassa valtionlainavertailuindekseistä maaliskuun lopussa, mutta jo nyt niiden merkitys on vähentynyt oleellisesti arvon romahduksen johdosta.
Emme ole näillä näkymin palaamassa Venäjän markkinoille. Maavalintamallissamme Venäjä onkin vaihdettu mustalle värille, mikä tarkoittaa sitä, että maa ei ole Aktian kehittyvien talouksien korkouniversumissa sijoituskelpoinen johtuen niin taloudellisista kuin ESG-syistä.
Markkinakommentin on kirjoittanut salkunhoitajat Kaj Paulamäki ja Mikko Kuisma.
